Category Archives for "Blogi"

Musiikki-instrumenttien historia

Musiikki-instrumentit

Suomessa ei ole tehty arkeologisia löytöjä, joiden perusteella voisimme tietää, millaisia soittimia täällä on soitettu esihistoriallisina aikoina. Syy on kuitenkin todennäköisesti maaperän happamuudessa, ei siinä, etteikö Suomen alueella olisi soitettu musiikkia aivan samaan tapaan kuin muuallakin Euroopassa. Soittimet ovat luultavasti olleet erilaisia puhallinsoittimia. 

Huiluja on soitettu Euroopassa pisimpään, eli kivikaudelta asti. Ensimmäiset tunnetut huilut on tehty hirvieläimen sormiluusta. Venäjältä on löydetty kivikaudella käytettyjä, neliaukkoisia luuhuiluja. Ruotsissa arkeologit ovat löytäneet todennäköisesti pronssikaudella käytettyjä, lampaan sääriluusta tehtyjä sormiaukollisia huiluja. Virostakin on löydetty esihistoriallisia, sormiaukollisia huiluja. Baltiassa on tehty sormiaukollisia luuhuiluja jo noin 2000 eKr. 

Pajupilli on yksi eurooppalaisen kansanmusiikkikulttuurin yleisimpiä ja laajimmalle levinneitä huilusoittimia. Pajupilliä on soitettu pitkään niin saamelaisten, liettualaisten, marien kuin esimerkiksi udmurtienkin keskuudessa. Vanhimpana suomalaisena puurunkoisena huilusoittimena pidetään mäntyhuilua. Keskiajalla soitettiin pelkästä puunkuoresta valmistettuja leppä- ja tuohitorvia, joita on mahdollisesti käytetty eläinten paimentamisessa Suomessa jo ajanlaskumme alussa. Vielä 1800-luvulla suomalaiset soittivat torvea pitääkseen pedot loitolla, mutta aidattujen laidunten myötä tuohitorvensoitto loppui. Klarinetin tyyppinen soropilli yleistyi Suomessa viimeistään keskiajan alussa. 

Soittimia on käytetty Suomessa paitsi viihdytystarkoituksiin, myös petojen karkottamiseen, saalistamiseen, karjan kaitsemiseen, uskonnollisiin menoihin ja kauempana asuvien ihmisten kanssa viestimiseen. Tänä päivänä yleisimpiä soittimia Suomessa ovat pianot, kitarat, haitarit, bassot, viulut, rummut ja erilaiset huilut. Moni lapsi käy ainakin jossain vaiheessa soittotunneilla, ja kouluissakin tarjotaan musiikinopetusta. Myöhemmässä vaiheessa soittoharrastus usein jää, ja musiikkia harrastetaan laittamalla korville kuulokkeet tai vääntämällä autoradio auki. Jopa 80 % suomalaisten musiikin kuuntelusta on taustakuuntelua, sillä musiikki auttaa keskittymään ja pitämään vireystilaa yllä.

Pianon kulta-aikaa oli 1900-luvun alku  

Oliko sinunkin lapsuuskodissasi piano? Piano kuului yhteen aikaan jokaiseen sivistyneeseen, keskiluokkaiseen talouteen. Varsinaista pianon kulta aikaa oli 1900-luvun alku, jolloin jazz-muusiikki toi sen aivan tavallisiin koteihinkin. Ennen televisiota piano oli ensisijainen viihdyttäjä niin arjessa kuin juhlassa.  

Piano on mekaaninen soitin, joka on noussut kolmessasadassa vuodessa yhdeksi tärkeimmistä länsimaisen musiikin instrumenteista. Pianon ääni syntyy pienten, puisten vasaroiden iskeytyessä soittimen sisälle viritettyihin, metallisiin kieliin. Pianon kehityskulku alkoi alkeellisesta harpusta. Vuonna 1709 Scipione Maffei kirjoitti artikkelin 1600- ja 1700-luvun taitteessa eläneen Bartolomeo Christoforin tuottamista soittimista, jotka olivat jo hyvin nykyisen pianon kaltaisia. Nämä ”esipianot” eivät kiinnostaneet muusikoita vielä tuolloin, mutta lopulta piano syrjäytti cembalon ja klavikordin. 1800-luvun loppuun asti suosittiin taffelipianoa, mikä korvautui myöhemmin nykyisellä pystypianolla. Taffelipianosta muistuttaa yhä flyygeli. Akustisten pianojen rinnalle on kehittynyt myös digitaalisia pianoja ja syntetisaattoreita. 

Kitaran historia on ainakin viisituhatvuotinen

Kitara, viulu ja monet muut kaikupohjalla varustetut kielisoittimet ovat kehittyneet vuosituhansia sitten soitetuista kielisoittimista. Kielisoittimia on rakennettu puusta ainakin 5000 vuoden ajan. Arabien luuttu ja eurooppalaisten kitara ovat kehittyneet niin sanotuista egyptiläisistä kitaroista, joissa ei aluksi ollut nauhoja. Ensimmäisten kahdentuhannen vuoden aikana kitaroihin saatiin nauhat. Jo noin 1500 eKr. tiedetään käytetyn nykyisten kielisoitinten kaltaisia soittimia. 

Arabit toivat Espanjaan muun muassa luuttunsa. Luutun ja guitarre morescon, jossa oli kahdeksikon muotoinen kaikukoppa muttei nauhoja kaulassa, sulautuminen yhteen synnytti espanjalaisen kitaran. Lopputuloksessa oli 6–8 nauhaa, kahdeksikon muotoinen kaikupohja sekä 4–12 suolikieltä. Kitaralla säestettiin lauluja, ja romantiikan aikakaudella sen suosio lähti suorastaan käsistä. 1850-luvun jälkeen kitara ei ole kokenut merkittävämpiä muutoksia. 

Klassinen espanjalainen kitaran rinnalle on syntynyt muun muassa 12-kielisiä kitaroita, sähkökitaroita ja jazz-kitaroita.

Rumpusetin historia on lyhempi kuin rumpujen historia

Lyömäsoittimia on soitettu varmasti tuhansia vuosia käyttäen esimerkiksi luita ja kiviä, mutta nykyisen rumpusetin historia alkaa 1800-luvun lopusta. USA:n etelävaltioissa oli paljon afrikkalaisia orjia ja eurooppalaistaustaisia sotilassoittajia. Erilaiset musiikkiperinteet nivoutuivat ja sulautuivat yhteen. Eurooppalaiset tunsivat bassorummun, pikkurummun, marssirummun ja symbaalit jo vanhastaan, mutta vielä 1800-luvulla soittimet olivat kiinni soittajassa, ja jokainen rumpu tarvitsi oman soittajansa. Rumpusetti lähti kehittymään ideasta kaataa bassorumpu ja potkia sitä jalalla, sekä asettaa pikkurumpu telineelle. Ensimmäisen pedaali bassorumpuun valmistettiin teollisesti vuonna 1909. Rumpusetti täydentyi symbaaleilla, virvelillä ja tomeilla. Nykyinen muoto rumpusetille vakiintui 1930- ja 40-luvun taitteessa, ja sitä käytetään monissa musiikkityyleissä.

Langalliset vai langattomat kuulokkeet

Kuvassa mustat langalliset kuulokkeet

Langalliset vai langattomat kuulokkeet

Langalliset vai langattomat kuulokkeet – tähän ikiaikaiseen kysymykseen on etsitty vastausta jo kauan langattoman teknologian kehityttyä sellaiseen pisteeseen, että se soveltuu edes auttavasti äänen sujuvaan ja laadukkaaseen siirtoon. Intohimoiset hifistelijät puolustavat perinteisten langallisten kuulokkeiden asemaa niiden laadukkaamman äänimaailman vuoksi. Toisaalta äänimaailma on vuosien varrella parantunut kautta valmistajien leveän rintaman, ja nykyään muutaman euron langattomilla Bluetooth-kuulokkeilla voit nauttia ennennäkemättömästä vapaudesta vaikka lenkkipolulla kirmaillessasi tai astioita pesten.

Vastaus on laajalti edelleen henkilökohtainen. Joudut pohtimaan kysymystä peilaten sitä omiin kriteereihisi. Etsitkö täydellisintä äänimaailmaa mikä ei pätki missään tilanteessa, ja jossa saatat erottaa nyanssit hiuksenhienoista sävelkuvioista? Vai haluatko lentää maailmassa, haet vapautta tehdä ja suorittaa 100-prosenttisella intensiteetillä etkä halua välittää ruumiin ulokkeisiin takertuvista piuhoista, tai roikkuvan piuhan perässä juoksevista kissanpennuistasi? Ehkä jotain tästä välistä? Yksikään artikkeli ei voi suoraan antaa puolestasi vastausta, vaan joudut päättämään ratkaisun tarpeeseesi lopulta itse. Voit kuitenkin peilata kysymystä esimerkiksi seuraavien ajatusleikkien ja kysymysten kautta.

Langalliset kuulokkeet tarjoavat paremman äänimaailman

nappikuulokkeet puhelimeen

Etsitkö täydellisintä ääntä? Parhaan äänimaailman tarjoaa edelleen langallinen kuuloke, ja se on näin ollen todellisen vannoutuneen hifistelijän valinta. Valtaosalle meistä tämä kysymys on kuitenkin teoreettinen. Oletko varma, että puhtaan täydellinen äänimaailma on se kynnyskysymys, joka päättää puolestasi tämän kiistan? Jos puhdas äänimaailma on vain yksi kriteeri muiden joukossa, olen taipuvainen uskomaan, että et huomaa eroa äänenlaadussa langattomien ja langallisten kuulokkeiden välillä.

Entä mistä tiedät oletko hifistelijä? Oletko valmis kuluttamaan äänimaailman puhtauteen huomattavan rahasumman päätettyäsi langattomien ja langallisten kuulokkeiden välillä? Laadusta saa maksaa – oli kyse sitten langattomasta tai langallisesta äänensiirrosta. Jos halu erota euroista ei korreloi äänenlaadun kanssa, voit pitää itseäsi tavallisena kansalaisena jolle yllä oleva kysymys on lopulta turha. Sekä langallisten että langattomien kuulokkeiden hinnat alkavat verkkokauppojen parista eurosta jatkuen aina tuhansiin euroihin saakka. Hifi-innokkaat tietävät sanomattakin, että laite tulee testata ennen käyttöä ja kivijalkapuoti on tällöin ykkösvalinta. Kasuaalikäyttäjä voi tilata kiinaihmeen verkon kautta jopa muutamalla eurolla.

Langattomat kuulokkeet antavat vapauden liikkua

Huidotko käsilläsi, jammailetko mukana, tai etsitkö kuulokkeita jotka taipuvat hyvin kotiaskareiden piristämiseen? Jos vastasit kyllä yhteenkään yllä olevaan kysymykseen, on vastaus taas ehdottoman yksiselitteinen – langattomat bluetooth-kuulokkeet ovat juuri sinulle. Tässä saatat helposti ajatella, että olet jo vuosia käyttänyt perinteisiä langallisia kuulokkeita etkä koe, että roikkuvat piuhat olisivat häirinneet elämääsi. Rohkenen sanoa, että olet väärässä. Pienet turhat, ylimääräiset eleet työn touhun lomassa piuhoja oikoessasi ovat saattaneet syövyttää motoriikkaasi normaaliuden tunteen, mutta tämä ei tarkoita etteikö pieni ärsytyksen aalto kutittaisi aivonystyröitäsi joka kerta, kun joudut taistelemaan väärin roikkuvien johtojen kanssa. Se on nopea hetki, jota ei välttämättä muista pitkäänkään, mutta se on siellä. Ja se toistuu useasti lyhyenkin session aikana. Tästä kortisolipiikistä pääset kuitenkin eroon langattomien kuulokkeiden avulla. Miksi ärsyttäisit mieltäsi ja kehoasi enempää kuin on aivan välttämätöntä?

Urbanears Hellas Rush

Yksi langattomien kuulokkeiden huolta aiheuttavista yllätyksistä on akun kesto. Toimivat kuulokkeet sitten ladattavalla akulla tai pattereilla, tulee eteen päivä, kun ääni alkaa ensin hieman pätkiä, päättyen lopulta täysin. Hetkeä saattaa alleviivata kuulokkeista kuuluva piipahdus. Akku on loppu. Jos tapaat unohtaa ladata matkapuhelimesi akun, eivät langattomat kuulokkeet välttämättä ole sinulle. Tällöin kannattaa harkita mallia, jossa on mahdollisuus paitsi Bluetooth-yhteydelle, myös piuhalle. Kuulokkeiden akun loputtua voit vaivattomasti palata takaisin viime vuosituhannelle nipsaisemalla johdon kuulokkeiden ja laitteen väliin, ja jatkaa äänimaailmasi ihastelua.